olen tehnyt mielessäni sellaisen pienimuotoisen projektisuunnitelman pihan haravoinnista. Lähtökohtana olen siis pitänyt, että joudun yksin haravoimaan koko pihan (jostain syystä jukka ei ole innostunut asiasta) .. no joka tapauksessa, siis minä haravoin. (vaikka yritän toki usuttaa jukkaakin hommaan aina välillä)

Aloitin haravoinnin lauantaina. Sain etsittyä haravan ja sitten hommiin. Huh., ja lauantaina sainkin haravoitua varmaan viiden neliömetrin kokoisen alueen ( no siinä oli kaikkea muuta puuhaa.. piti perata kukkapenkit kuolleista heinistä, ja käydä välillä kävelyllä ja kaupassa jne jne...)

Jatkoin sunnuntaina aamusella, ennen Loimaan reissua jonkun viisi minuuttia ja siinä ajassa ehtikin sitten jo melkoisesti, kun antaumuksella haravoi. ainakin sen toiset viisi neliötä, tosin alue oli helpompi kuin lauantainen alue.

Maanantaina, eli eilen en juurikaan ehtinyt tarttua haravaan, olin niin uusien blogien lumoissa.. hain kuvia ja laskureita yms...

Tänään sitten pistinkin senkin edestä tuulemaan.. haravoin ainakin 15 neliötä :)

laitan tähän nyt kuvan siitä mitä olen saanut aikaiseksi ... vaikka eihän siinä kaikki näy..

Aika huonosti tuosta nyt mitään näkyy.. mutta voin kertoa, että kolme lehtikasaa noin kahden ja puolen metrin päästä toisistaan.. =) tuosta kuvasta varmaan näyttää siltä ettei nurtsi oo haravaa nähnykkään.. kun on niin niin ruskean kirjavaa.. mutta voin vakuuttaa, että on se ainakin vilaukselta nähnyt ;)

Pitänee katso kauanko menee, ennen kuin pääsen edes takapihalle asti .. tuota vauhtia ehkä jo juhannuksena on valmista. Mutta olenkin huomioinut suunnitelmassani kaikki uhat, mitä haravointiprojektissa voi olla (huonot kelit, flunssat, motivaation puute, haravan rikkoutuminen...) ja sitten toisaalta resurssit syö aikataulua (töissäkin täytyy olla, pääsiäisloma pukkaa päälle, jumpassa pitää käydä, jukkaa täytyy hellitellä, telkkaria täytyy katsoa...)

Mutta jos ilmat jatkuvat yhtä kauniina ja lämpiminä, niin kaikki edellytykset varmaan jo parissa kolmessa viikossa saada tuo piha haravoitua. Sitten alkaakin jukan armoton loppukesän nurmikonajelu. Siihen hommaan mie en puutu!

Istuttelen vain siemeneitä sinne tänne ja katson kasvaako niistä ikinä mitään.