Siitä pidän, että saa asua tällaisessa paikassa, jossa metsiemme eläimet tulevat ihan pihalle asti tutkimaan. Sitten niitä saa ihastella keittiön ikkunasta.

Ensimmäinen työviikkokin on takana. Ja voi että, se vasta olikin raskas. Tuntui, ettei millään olisi jaksanut ensinnäkään aamulla nousta sängystä, saati sitten lähteä tekemään töitä. Mutta yllättävän hyvin kuitenkin sai sitten hommia tehtyä, vaikka aika tukkoista olikin. Varmaan tuo kova vesisadeilma sai sitten viimeisetkin reippausrippeet katoamaan, ja illat meni kokonaan kotona möllöttäessä. Nyt näyttää onneksi kelit taas paranemaan päin olevan, ja ulkoilemaankin pääsee.

Eilen sain raahattua Jukan lenkille,vaikka reppanalla oli vielä edellisestä (maanantain) juoksulenkistä lihakset kipeinä. Yritin kovasti vakuuttaa, että tekee vaan hyvää lihaksille kuntoilla vähän lisää.

 Tänään sitten kävin yksikseni juoksentelemassa ennen saunaa. Mettässä juoksentelu on kivaa, tykkäisin paljon enemmän juosta vaan pitkin polkuja ja tuntemattomia taipaleita =) mutta kun jos täällä menee 30 metriä keskelle metsää ilman pyykkikarttaa, niin heti on ihan hukassa ja eksyksissä ja jossain ei tiedä missä. Että parempi varmaan noilla lenkeillään pysytellä merkityillä reitellä.. (joskus vaan tuntuu, että niiltäkin eksyy)... =)