eka maastopäivä takana. Olihan se taas vaihtelua. Enkä suuremmin edes saanut söhellettyä mitään. Olin siinä ojan pohjalla mittaamassa kepsillä, niin setä meetwurstin kanssa yritti ohi, mutta meetwursti ei vissiin tykänny kepistä, ja setä hermostu sitten mulle ja huusi, että kaada se keppi maahan kun heppa pelkää =) Mulkasin vihasesti setää, ja ois vielä pitänyt sanoa, että just ollaan fiksissä -en liiku tästä mihinkään, mutta asiakaspalvelutyössä kai sitä on automaattisesti kohtelias ja sitte vasta jälkikäteen kapinallinen. Mitä tuo meetwurstinsa mun työmaille .. kerta =)

sanoivat varsinaiset asianosaiset, että ruukkaa tuolla setällä olla huonoja päiviä useamminkin. Ja ihan kumma juttu, tuntuu, että tänä vuonna ei ole tullut vastaan, kun noita maailmankaltoinkohdelleita setiä. No opinpahan olemaan tarvittaessa hankalakin. Ilmeisesti sitäkin taitoa tulee tarvimaan tässä työssä.

Työkaveri sano joskus, että pitää olla sellainen multipersoona, että osaa olla ihan eri ihminen töissä/tilanteissa, kun on sitten normaalisti. Ja sehän se kyllä vain onnistuu =) Kunhan asiat tulee hoidetuksi ja porukka on suhteellisen tyytyväisiä ja palkanmaksu ei lopu, niin muullahan ei sitten ole kai suuremmasti väliä. Yritän kuitenkin tietoisesti pyrkiä eroon tästä työkeskeisestä yhteiskunnasta. Maailmassa on kuitenkin niin paljon enemmän kuin työ. Ja elämässä on kuitenkin niin paljon enemmän kuin maailma. Hui kun menee syvälliseksi. Nyt pitää lopettaa.